LIITTYMÄN SIIRTO

Kun kiinteistön omistaja vaihtuu, tulee Pieksänkosken vesiosuuskunnalle tehdä kirjallinen ilmoitus kiinteistön luovutuksesta. Omistajan vaihtumisesta ilmoitetaan  sähköpostitse: m-r.gronroos (at)pkvok.com. Puhelin 040 673 0390.

Ilmoita viestissäsi seuraavat asiat:

• vesimittarin käyttöpaikka (osoite) ja loppulukema omistajan vaihtuessa (hallinnanvaihtopäivältä)
• vanhan omistajan yhteystiedot loppulaskun lähetystä varten
• uuden omistajan yhteystiedot: nimi, laskutusosoite, sähköpostiosoite, matkapuhelin
• kopio siirtoasiakirjasta (perukirja, lahjakirja, kauppakirja) siltä osin, mistä kohteen tiedot, sijainti ja omistajan vaihdos käy ilmi
• Myös etäluettavalla vesimittarilla varustettujen kiinteistöjen tulee itse lukea vesimittari ja ilmoittaa ko. lukema loppulaskutusta varten.Suosittelemme, että entinen omistaja ja uusi omistaja lukevat mittarin yhdessä. Entinen omistaja saa loppulaskun, joka perustuu ilmoitettuun lukemaan. Uuden omistajan laskutus alkaa ilmoitetusta päivämäärästä ja lukemasta.Sopimuksen siirron käsiteltyämme lähetämme uudelle omistajalle siirtosopimuksen allekirjoitettavaksi sähköpostiin.

LIITTYMÄN OSTO

Yhteyshenkilö Jukka Pekkarinen, puhelin 0400 986 871, sähköposti: jukkapekkarinen3(at)gmail.com

 VESIMITTARIN LUKEMINEN

Vesimittarin lukeminen ja lukujen tulkitseminen voi olla haasteellista johtuen erilaisista mittarityypeistä. Tässä tyypillisimmät mittarit ja ohjeet lukujen ilmoittamiseen. Jos epäröit lukujen kanssa, niin mittarilukupyyntöön kannattaa vastata kuvaviestillä tai ottaa yhteyttä vesiosuuskuntaan. Ota mittarista kuva ja lähetä  pyydettyjen lisätietojen kera:

• nimi, puhelinnumero
• käyttöpaikan osoite (ilmoita kaikki erikseen, jos useampia lukemia tai mittareita)
• mittari luettu (päivämäärä)
• mittarilukema (jos ei kuvaa mittarista)

Vesimittarin lukeminen kannattaisi ajoittaa hetkeen, jolloin kiinteistössä ei ole vedenkulutusta. Seuraa hetki mittaristoa (ohjeet alla). Näin tulisi havaittua mahdolliset vuodot järjestelmässä.

Esimerkkejä mittarilukemista:

Mittarin lukema on 169, punaisella olevia numeroita ja ”etunollia” ei lueta. Vaikka numeroa 9 ei lukemassa näy, luku voidaan päätellä jo esiin nousevasta numerosta 7. Jos kulutusta ei ole, tässä mittarissa mikään numeroratas ei saa pyöriä.

Mittarin lukema on 101, punaisella olevia numeroita ja ”etunollia” ei lueta. Jos kulutusta ei ole, niin numerot ja pieni pyöreä mittari eivät liiku.

Mittarin lukema on 1566. Musta ratas ei saa liikkua, jos kulutusta ei ole.

Mittarin lukema on 1022 -> usein ilmoitetaan virheellisesti lukemaksi 102. Mittari mittaa vain kuutioita, ei kymmenyksiä.  Pilkkua ei ole tässä mittarityypissä. Jos haluaa itselleen tarkan lukeman, niin pienet viisarit näyttävät lukeman. Mikään osa ei saa liikkua, jos veden kulutusta ole.

Putkilinjoja ei erikseen tarkkailla, mahdolliset vuotoepäilyt ja toimintahäiriöt on ilmoitettava heti puheenjohtajalle tai huoltomiehelle. Veden kulutusta tarkkaillaan kaikilla mittauspisteillä ja verrataan laskutukseen, mahdolliset vuodot paljastuvat viiveellä.

Mahdollisia veden ”hukkaajia”:

• lämminvesivaraaja vuotaa suoraan viemäriin
• vessanpytty tai hana vuotaa
• putkirikko
• jokin kesäkäytössä oleva linja on unohtunut talveksi auki

Alla esimerkki suojauksesta lämmitettävällä kaapelilla.

Kulutuslukemia

Näistä tiedoista voi olla apua, jos oma kulutus mietityttää:                                

Vedenkulutus asukasta kohti                vuodessa m3:      Päivässä m3:

Omakotitalossa:                                            50                                    0,13 m³ = 137 litraa

Kesämökillä   1 – 3 henkilöä                     10 – 30

Vuokramökillä                                                50 – 300

Maatila alle 50 nautaa                                1000

Maatila  yli 50                                                 1000 – 2000

Maatila/ robotti                                             2000 – 6000

Mittarilukemien tulkitseminen on välillä haasteellista työtä. Vesiosuuskunnan koko vuoden vedenkulutus on noin 100.000 m³, vesiliittymiä on yli 600. Vakituisia vedenkäyttäjiä on yli 1000 (asukkaita) ja kesämökkejä yli 250 kiinteistöä.

E-lasku ja suoraveloitus

Kätevintä on tehdä e-laskusopimus verkkopankissa tai valita automaattinen suoramaksu. Ohjeistus e-laskun käyttöön:

· Kirjaudu verkkopankkiin >> Tilaa e-laskuja >> Hae laskuttajaa nimellä: Pieksänkosken vesiosuuskunta tai osuuskunnan Y-tunnuksella 0956232-5 ja välittäjänä Ropo Capital.

· Kun sopimus on tehty, 1. lasku on maksettava ”perinteisellä” tyylillä ja seuraavat laskut tulevat ilmoituksella suoraan verkkopankkiisi. Jos on ongelmia, niin oma pankkisi auttaa (tai tarvittaessa osuuskunnan puheenjohtaja tai sihteeri).

· Virheelliset laskut oikaistaan tilitoimiston kanssa ja ne on syytä poistaa kokonaan pankista aiheettomina. Tästä on kuitenkin hyvä sopia tilitoimiston kanssa, jotta virhe voidaan oikaista välittömästi ja lähettää uusi lasku.

Osuuskunnan tilitoimisto: Tima Oy, Isoharjantie 6 71800 Siilinjärvi  puh: 0102397371. Tili ja laskutus asioissa voi ottaa yhteyttä myös hallituksen puheenjohtajaan tai sihteeriin.

Osuukunnan asiakkaille: Jos sinulla on sähköposti etkä ole saanut tiedotteita Pieksänkosken Vesiosuuskunnalta sähköpostiisi saattaa tiedoissamme olla virhe. Lähetä postia osoitteeseen info@pkvok.com.  Näin saamme päivitettyä yhteystiedot. Lähetä postia myös jos osoitteesi on äskettäin muuttunut.

Tarkkailkaa myös linjakeppien kuntoa (ohuet siniset kepit) metsässä ja pelto-ojien varressa, samoin vesistöjen varrella olevat ”VESIJOHTO” – taulut on oltava asiallisesti näkyvillä! Mutta talo- ja runkojohtojen sulkuventtiileitä ei saa yrittää oikoa. Ne on annettava olla vinossa, koska ne voivat murtua, jos niitä taivutellaan tai niihin kohdistuu iskuja, tai niitä tönäistään esim. traktorilla pellon reunassa, auratessa lumia tms. Jos vahinkoja sattuu, kuuntelulaitteella voi kuunnella mahdollisen vuotokohdan ja vettä ei valu hukkaan kun vuoto saadaan pian korjatuksi. Kun osuuskunnan vesi on kytketty talon verkostoon, siinä ei sen jälkeen saa käyttää mitään muita vesiä esim. omaa kaivovettä, järvivettä tms. bakteerivaaran takia. Kaksi täysin eri järjestelmää on sallittu.

Alla olevassa videopätkässä näkyy veden ja hapen sekoittuminen vesijohdossa, jos paine on välillä hävinnyt vesijohdosta, mäkisessä maastossa tällainen ilmiö tulee helposti.

Vesi kirkastuu lasissa nopeasti, mutta sameaa vettä voi tulla vesijohdossa jopa viikon ajan. Vesi on juomakelpoista.

SÄHKÖKATKOT VESIHUOLLOSSA

Mihin sähköä tarvitaan vesihuollossa?

Puhtaan hanaveden toimituksessa sähköä tarvitaan raakavedenotossa, veden käsittelyyn talousvedeksi ja veden pumppaamiseen vesijohtoverkostossa vedenkäyttäjille. Jätevesi valuu yleensä painovoiman avulla kiinteistöstä viemäriin ja viettoviemäreissä, mutta jäteveden siirtoon viemäriverkostossa jätevedenpuhdistamolle tarvitaan myös pumppuja.

Miten sähkökatko vaikuttaa vesihuoltopalveluun?

Vesisäiliöt turvaavat veden toimitusta, vaikka sitä ei jatkuvasti tuotettaisi. Hanaveden tulo jatkuu sähkökatkon ajan, sillä usein vesi tulee painovoimaisesti tai veden pumppaus vesijohtoverkostossa on varmistettu varavoimalla. Jätevedet valuvat yleensä kiinteistöltä painovoimaisesti viemäriverkostoon ja viettoviemäreissä, mutta maastonmuodoista riippuen jätevettä joudutaan myös pumppaamaan viemäriverkostossa. Jos jätevedenpumppaamot eivät toimi, viemäriverkoston varastokapasiteetti voi ylittyä ja jätevettä valuu ylivuotoina ojiin, puroihin ja vesistöihin jonkin ajan kuluttua sähkökatkon alkamisesta.

Miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin?

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin ja vesihuoltopalvelu jatkuu puhtaan veden osalta sähkökatkon ajan häiriöttä. Vedenkäsittelyssä ja talousveden pumppauksessa on usein käytössä varavoimaa, jonka avulla talousveden toimitus on varmistettu myös sähkökatkon ajan. Jäteveden johtaminen viemäriverkostossa jätevedenpuhdistukseen tarvitsee paikoitellen pumppausta. Merkittävimmillä jätevedenpumppaamoilla on mahdollisuus käyttää varavoimaa, mutta jätevedenpumppaamoiden suuren määrän vuoksi suurinta osaa ei ole voitu varustaa varavoimakoneilla. Häiriötilanteissa tapahtuvat jätevesien ylivuodot tulvivasta viemäriverkostosta toteutetaan suunnitellusti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Mitä vedenkäyttäjät voivat tehdä tilanteeseen varautumiseksi ja siinä toimimiseksi?

Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta sähkökatkot voivat keskeyttää veden tulon. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6- 10 l/hlö. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen. Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovettä on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin, ellei veden väri tai haju poikkea tavallisesta. Mikäli vedessä on tavallisesta poikkeavaa väriä, se johtuu yleensä verkostossa tapahtuneiden virtaamamuutosten irrottamista sakoista. Ongelma poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes sen laatu on normaali. Vesihuoltolaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottavat tarvittaessa talousveden laatuun liittyvistä asioista.

Jotta viemäriverkoston kapasiteetti ei sähkökatkotilanteessa ylity ja johda jätevesiylivuotoihin tai jopa viemäreiden tulvimiseen kiinteistöillä, on tärkeää minimoida vedenkulutus sähkökatkon ajan, vaikka vedentoimitus jatkuukin. Esimerkiksi suihkussa käyntiä, kylpyä ja muita pesuvesiä on syytä välttää sähkökatkon ajan. Jos pesuvedet eivät täytä viemäreitä ja pumppaamoita, niin järjestelmän kapasiteetti riittää vessakäynteihin. Mikäli asiakkaalla on kiinteistökohtainen jätevedenpumppaamo, voi normaali vedenkäytön jatkaminen aiheuttaa nopeastikin viemärin tulvimisen kyseisellä kiinteistöllä. Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai muuten vesihuoltoon, niistä tiedotetaan vesihuoltolaitoksen, kunnan verkkosivuilla tai tekstiviestitse, joita kannattaa seurata.

Vaikka toimitettu vesijohtovesi on hyvälaatuista, kiinteistön omistajien pitää huolehtia, että lämpimän käyttöveden järjestelmien lämpötila ei energiansäästöstä huolimatta laske niin alhaiseksi, että olosuhteet ovat suotuisat legionellabakteerien kasvulle. Jos legionellabakteerien pitoisuus nousee vesijärjestelmässä terveydelle haitalliseksi, ne voivat aiheuttaa hengitysilman kautta altistuneelle ja sairastuneelle pahimmillaan vaikean keuhkokuumeen. Legionellabakteerien kasvua vesijärjestelmissä voidaan torjua huolehtimalla, että lämpimän veden lämpötila on säännöllisesti vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä.